KARJALAISTA KÄSITYÖPERINNETTÄ

Tunnettuja karjalaiseen käsityöperinteeseen liitettäviä esineitä ovat käspaikat ja kinnasneulalla valmistetut kintaat sekä pirta- ja lautanauhat.

Karjalaiselle (itä-suomalainen) kirjonnalle on ominaista tarkkuutta vaativa lankojen laskeminen. Nurjatonta etupistokirjontaa, ristipistoja ja ketjuvirkkausta on tehty käspaikkojen lisäksi muihin kodintekstiileihin ja etenkin naisten vaatteisiin. Revinnäisillä ja nyplätyillä nyytingeillä on valmistettu itsekudotusta tai ostetusta kankaasta yksilöllisiä kodintekstiilejä ja esimerkiksi kansallispuvuista tuttuja esiliinoja.

Arkikäytössä olleita esineitä ja työkalujakin on koristeltu – näin on saatu kauneutta arkeen. Juhlakäyttöön tarkoitetut esineet on koristeltu erityisen kauniisti ja taidokkaasti. Esimerkiksi arkikäytön käspaikat olivat vaatimattomampia; runsaasti koristeluilla käspaikoilla korostettiin ja kunnioitettiin juhlan arvokkuutta.

Yhdessä tekeminen on ollut luonteva osa arkea ja itsetehtyjä esineitä arvostettiin. Taidot ovat periytyneet sukupolvelta toiselle ja niitä on rikastettu lukuisien kansanopistojen ja kotiteollisuuskoulujen kautta saaduilla opeilla.